Täällähän sitä taas oltiin. Samaisella vuorella, jolla superkoira tassutteli huhtikuussa niin kovan patikkakierroksen, että lenkittäjien jalkapohjat olivat ihan tulessa.
Tällä kertaa otettiin vähän iisimmin ja lähes yhdeksäntuntisen päiväpatikan sijaan käveltiin vain kuutisen tuntia vuorenharjanteella, jolle aurinko tuntuu porottavan aina kaikkein kuumimmin. Tällä kertaa mukaan osattiin varata tarpeeksi juomavettä, koska edelliseltä reissulta jäi rakkojen lisäksi muistoksi myös nestehukka.
Mutta ne maisemat! Aix-en-Provencen läheisellä Sainte-Victoiren vuorella unohtuu helposti samoilemaan vuorenharjannetta koko päiväksi ja ihailemaan maisemaa, joka tarjoilee upeimman shown auringonlaskun aikaan.
Kyllä teidän koiralla on onnelliset oltavat!
VastaaPoistaHän on kyllä niin innokas kaikesta ja ansaitsee kaiken onnen pelastustarhalla vietettyjen vuosien jälkeen <3
PoistaIhana patikointikaveri teillä kyllä! Ja nuo maisemat..Voi miten ihanan kesäistä näin syksylläkin!
VastaaPoistaTsuk-tsuk on kyllä ylittänyt kaikki odotukset, niinkuin Tämä etelä-Ranskakin. Niin upeaa patikointiseutua ja koira on ihan huipputyyppi :)
Poista