Kun reissuauton takaluukku aukeaa, niin pönäkkä koiraherra on jo tekemässä vauhdikasta mahaliitoa sen sisuksiin, mutta tässä vaiheessa otetaan vielä pari maltillista tassutusta taaksepäin, hieman istahdetaan pörröiselle takapuolelle ja rauhoitutaan hetki. Uusi yritys vie entistä taidokkaammalla loikalla suoraan omaan ihmeboxiin, joka kuljettaa kohti suuria seikkailuja.
Maltti ei ole vielä herra Tsuk-Tsukilla ihan timanttia, kun kaikki on uuden elämän saaneen rescuekoiran mielestä niin ihanaa ja ihmeellistä, mutta itsehillintää harjoitellaan joka käänteessä. Tiukimmat tilanteet liittyvät ehdottomasti autoon, koska sen sisälle on päästävä mahdollisimman pian. Se kun kuljettaa mitä jännittävimpiin paikkoihin luontoseikkailemaan ja omassa ihmeboxissa (kuljetuskopassa) on hyvä ottaa nokoset matkaa tehdessä.
Vuoden ensimmäinen roadtrippi suuntautui koirakaverin kanssa Rivieralle Saint-Tropezin läheisille luonnontilaisille rannoille patikoimaan ja ihmettelemään merta. Reippailun lomassa sotkeuduttiin monen monta kertaa talutushihnaan ja tehtiin kesäisiä löytöjä rannalta. Eväshetki autiolla hiekkarannalla oli tietenkin "Monsieur Gourmandin" huippuhetki ja auringonlaskun jälkeen oli hyvä painua goisaamaan reissuautoon täydellä masulla.
Ensimmäisen roadtrippäivän ja reissuautossa nukutun yön jälkeen heräiltiin uuteen, mutta vielä pilvisempään päivään ja heti aamupalan päälle käytiin tekemässä vielä pieni patikkaretki näissä upeissa rannikkomaisemissa.
Pilvien kerääntyessä ja pienen tihkusateen saattelemana palailtiin reissuauton suojiin, mutta niitä sadepilviä sekä sumua lähdettiin jahtaamaan ylös vuorille, jossa tultaisiin vielä viettämään roadtripin seuraava yö upeissa maisemissa. Mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti